Voihan allit ja kivempi äiti :)

Tänään tulee tasan 5 kk täyteen. Viisi kuukautta liki päivittäistä liikkumista ja täydellistä tyytyväisyyttä, onnistumisen iloja ja hehkutusta. Tai no, edelleen mulla on allit ja vatsassakin on vielä tehtävää, mutta arvaappa mitä, ei enää niin paljoa kuin sen viisi kuukautta sitten.

Ja tiedän, varmaan hehkutan vähän liikaa tästä projektista, mutta se nyt vain sattuu olemaan yksi tärkeimmistä asioistani elämässäni juuri nyt. Ja olen siinä ihanteellisessa asemassa, että perheeni on täysillä mukana tässä elämäntaparemontissani. Lasteni eläminen tässä muutoksessa on ollut ihailtavaa. Mutta uskon, että hekin ovat huomanneet sen, että tyytyväinen äiti on kivempi äiti.

Lähipiirissäni on ihmisiä, jotka varmasti haluaisivat oman elämänsä herroiksi, ihan monellakin tasolla, mutta puuttuu vielä se repäisy, irtiotto vanhasta ja uskaltautuminen uuden aloittamiseen. Se vaatii kovasti töitä, se vaatii pitkää pinnaa ja kieltäytymisiä. Mutta jos vain uskoisit minua, se kannattaa. Oikeasti kaikki on sen vaivan ja vääntäytymisen arvoista. Miksi?

Koska minä ainakin voin hyvin. Jos mietin nykyhetkeä ja olemista puoli vuotta takaperin, en uskoisi itse, ellen eläisi tätä omaa elämääni, näkisi ja kokisi. Minä jaksan enemmän, mieleni on parempi, vaivun harvemmin synkkiin ajatuksiin ja koko ulkoinen olemukseni on huomattavasti ryhdikkäämpi. Olen terveempi. Ja se saakin näkyä.

Vaikka minua ei ole liialla kärsivällisyydellä siunattu, olen kuitenkin yrittänyt pitää järjen mukana. Liiallinen laihduttaminen liian nopeasti, ei varmasti olisi antanut tällaisia fiiliksiä itselleni. Tarkoitus on kuitenkin tehdä tästä pysyvä muutos koko elämääni. Vaikka ne allit vielä roikkuvatkin, vaikka se vatsa ei vieläkään ole ihan littana, ne ovat kuitenkin jo huomattavasti pienempiä kuin puoli vuotta sitten. Ja se riittää. Koska terveenä ja hyvinvoivana minulla on vielä aikaa ja halua jatkaa tätä elämäntapaa. Minun ei ollut myöhäistä tarttua toimeen, koska oikotietä tässä projektissa ei tunneta.

Minusta on tullut vähän itserakas, hyvällä tavalla. Haluan olla terveenä osana lasteni elämää, haluan jaksaa työelämässä vielä pitkään. Minä vain haluan voida hyvin. Ja olen löytänyt siihen keinon. Ja olen saanut uusia vaatteita, pystyn helpommin sitomaan kengännauhat, voin nostaa kepeämmin jalan toisen jalan päälle, verenpaineeni on laskenut, tiedän että pystyn hallitsemaan elämääni, voin tuntea itseni taas kauniiksi ja se kauan kadoksissa ollut vyötärö on kuitenkin vielä tallella, se löytyi, kun sen kaivoin esiin. Siinä vain osa motivaatiostani, lista on aivan älyttömän pitkä.

Kumpi sinusta on hyvinvoimemman näköinen tyttö?

Uskon siis vahvasti, että olen vähän kivempi äiti lapsilleni nyt jaksaessani itse paremmin. Olen toivottavasti myös kivempi kaveri sulle. Kohta voin jopa lähteä ulos kanssasi.