tiistai 21. heinäkuuta 2015

Ystävyys vs. parisuhde


Mikä sua hymyilyttää? Mua hymyilyttää monetkin asiat. Loma, ihmissuhteet, aurinko jne.
Erityisen iloinen olen siitä, että asiat ovat mallillaan ihmissuhteissa. Monet ovat varmasti hiljaa mielessään miettineet parisuhdetilannettani ja Mikkoa siinä mukana, muutamat ovat jopa sitä suoraan viestin välityksellä kysyneet. Minäpä kerron.

Meillä on mielettömän hyvä ystävyyssuhde Mikon kanssa. Tätä olemme toitottaneet ystävillemme jo vuosikausia. Me olimme parisuhteessa noin 10 vuotta sitten, mutta meidän parisuhteemme muuttui pyyteettömäksi ystävyydeksi. Sellaiseksi ystävyydeksi, josta en ole valmis luopumaan, enkä usko, että elämääni sellaisella ihmisellä olisi sijaa, joka sitä edes vaatisi.

Ero ystävyys- ja parisuhteessa on mielestäni selvä. Parisuhteessa elämä jaetaan yden ihmisen kanssa, ei välttämättä saman katon alla, mutta siinä tunneside on aina vahva. Toki myös fyysinen läheisyys jaetaan. Parisuhteessa opitaan jatkuvasti uutta toisesta ihmisestä, kasvetaan yhdessä.
Ystävyyssuhteessa jaetaan kaksi elämää, tilanteita, tapahtumia, osallistumisia ja niihin littyviä tunteita sekä kokemukisa. Ystävyyssuhde voi olla vahva, mutta molemmilla on kuitenkin ne omat raamit, omat elämät, joihin ystävä ei kiinteästi kuulu, eikä tarvitsekaan kuulua.

Ystävyys ei kärsi siitä, että ystävällä on omat harrastuksensa, omat matkakohteensa tai että hän asuu muualla. Parisuhde ei taas välttämättä kestä toisen poissulkemista näistä asioista, tietenkään toisen omaa elämää rajoittamatta.

Meillä on ollut molemmilla omat elämämme vuosikausia. Mikolla omat reissunsa, minulla oma elämäni. Vaikka alussa suhteen muututtua matkat tuntuivat pahoilta ja jollain tavalla loukkaavilta, pääsin niistäkin yli. Koska minulla ei ihan oikeasti ole syytä olla mustasukkainen tai katkera toisen ihmisen onnesta.

Me olemme puhuneet yhdessä Mikon kanssa parisuhteestani ja se, mikä mielestäni osoittaa ystävyytemme laatua on asenne. Paras ystäväni ei missään nimessä ole onneni tiellä vaan päinvastoin kannustaa ja tukee. Tuntuu välillä hassulta lähteä Tampereelle Mikon autolla, mutta kun asiassa ei ole mitään epäselvyyttä. Miksi ei. Ei tässä kahta miestä pyöritetä vaan opetellaan olemaan parisuhteessa ja annetaan tilaa myös sille ystävyydelle. Meidän ystävyyssuhteemme tulee väistämättä muuttamaan muotoaan, mutta se ei häviä mihinkään. On asioita, joita tällä hetkellä vain ystäväni tietää, koska parisuhde on vielä niin uusia asia, emmekä tosiaan tapaa toisiamme päivittäin.
Enemmän tämä muuttunut tilanne on herättänyt mielenkiintoa kaveriporukassa. Kyselyitä siitä, miten Mikko asian ottaa? Oletko kertonut Mikolle? Juu.
Meitä ei ole kolmea ihmistä parisuhteessa, on yksi parisuhde ja yksi maailman paras ystävä. Ja kaikki ovat asiasta tietoisia.

Itse olen niin uuden edessä parisuhteessa. Tuntuu välillä oudolle, että on olemassa ihminen, joka on aidosti kiinnostunut minusta, tekemisistäni, tunteistani jne. Välillä miettii, miten sitä osaa itse ottaa toisen ihmisen huomioon tarpeeksi, kun toista ei kuitenkaan näe päivittäin. Mutta hyvin se menee. On oikeasti hienoa huomata kaipaavansa toista ja mukavaa on se, että vielä osaa antaa näille höpsähtäneille tunteille tilaa. On ihan mukavaa välillä laskea niitä päivä, milloin taas tavataan, montako yötä enää. On mukavaa päästää toinen ihminen lähelle ja opetella tuntemaan toista joka päivä vähän enemmän. Vaikka välillä pelottaakin uuden edessä oleminen, olen antanut itselleni luvan nauttia. Tiedän, että haluan terveen ja rehellisen parisuhteen, eikä sitä voi rakentaa, ellei yritä ja ellei tee vähän töitäkin sen eteen. Minä haluan oppia tuntemaan kumppanini ja toivon tietenkin, että tästä tulee se elämänmittainen tarina. Sitä ei voi saada, ellei ota selvää. Ja ellei anna tilaisuutta.
Sitä, miten elämä rakentuu jatkossa parisuhteen ympärille on vaikea edes ennustaa, eikä siihen ole syytä. Nyt harjoitellaan, tutustutaan ja kaiken muun aika on myöhemmin. Kahden elämän sijoittaminen uudelleen ei ole vielä edes ajankohtaista, muuttoauto ei odota Leppävaarassa eikä Tampereella. Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Itse haluan nyt vain olla onnellinen ja rakastaa sekä saada osakseni rakkautta, aikuisen ihmisen rakkautta.



Ei kommentteja: