Julkaisin kuvan Facebookissa sormuksesta, minä, 45-vuotias nainen. Jumankekka. Kehtasinkin.
Jännä oli huomata, minkä kuhinan se sai aikaiseksi. Mieletön liuta onnitteluja ja sydämiä, kiitos taas niistä. Yritin kyllä selventää, ettei kyseessä ole kuitenkaan kihlasormus.
Parisuhdesatuksessani on edelleen tieto, että olen parisuhteessa. Olemme vielä tutustumisvaiheessa ja vaikka kaikki tuntuukin hyvälle, ei tässä suhteessa ole kiire lyömään hynttyitä yhteen tai kilkuttelemaan kirkonkelloja. Kaikelle on oma aikansa ja paikkansa. Myös sille sormukselle.
Itselläni on nyt kaksi sormusta. Toinen oikeassa nimettömässä, toinen vasemmassa. Oikean nimettömän sormuksen olen saanut parhaalta ystävältäni lahjaksi, ilman mitään sen kummempaa romantiikkaa. Jokaisella tytöllähän kuitenkin pitää timantteja olla.
Vasemman nimettömän sormuksen sain miesystävältäni, mutta jo ostovaiheessa oli selvää se,että kyseessä ei ole kihlasormus. Vaikka itselläni ei ole kärsivällisyyttä juuri nimeksikään, tiedän sen, etten olisi vielä edes valmis kantamaan kihlasormusta.
Sormuksen ostaminen oli kuitenkin kaunis ele. Ihan samalla tavalla kuin parisuhdestatus kertoo, että olemme parisuhteessa, sormus kertoo omaa tarinaansa. Tarinaa arvostuksesta, kunnioituksesta, mieltymyksestä ja hyväkymisestä. Tarinaa uuden edessä olemisesta ja oppimisesta.Sitoutumisesta. Pitkään sinkkustatuksella menneenä joudun itse nyt opettelemaan sitä, että näkisin kumppanini todellisena ja selkeästi. En voi sanoa, että tuntisin kumppaniani vielä niin hyvin, että tietäisin asioita hänen mieltymyksistään tai kaikista ominaisuuksistaan, toiveistaan? En tosiaan tiedä. Ja siksi ei ole kiire.
Nyt kun olen vihdoin tasapainossa itseni kanssa, olen valmis kohtaamaan uusia ihmisä, rakastamaan ja ottamaan rakkautta vastaan muilta. Tämä on iso asia ja pitkällisen työn tulos. Enää ei ole kiire mihinkään. Ei edes kihloihin :)
Riittää, että on halu tutustua toiseen ihmiseen, oppia tuntemaan ja arvostamaan, kunnioittamaan ja kuuntelemaan. Ja kaikkea siltä väliltä. Kaiken sen oppimiseen haluan varata aikaa, kiire ei ole kuin arjessa mukana, ei suhteessa. Kaikelle hyvälle on oma aikansa ja minä nyt odottelen sitä.
Niin, että voitte lopettaa niiden onnitteluviestien lähettämisen tai jos haluat onnitella, onnittele vaikka siitä uuteen ihmiseen tutustumisesta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti