torstai 22. toukokuuta 2014

Isona musta tulee….

Viimeiset koulupäivät käsillä, vielä maanantain kun jaksaa ja tiistaina todistus käteen, se oli sitten siinä. Opiskeluun liittyvä lopputyö palautettu ja arvosana vastaanotettu, täydet pisteet. Oliko yllätys?

9 kuukautta meni kyllä nopeasti. Se, mitä tästä sitten jäi käteen, jääköön nähtäväksi. Työpaikkojen armoton metsästäminen jatkuu, hassusti tulee vain tuo kesä nyt vastaan. Yritysten rekrytoinnit juuri lomia vasten ovat varsin nihkeitä. Mutta aina kannattaa yrittää. Ja ainahan voi ajatella jotain kivaa ulkoduunia kesäksi, mansikanpoimintaa ;)

Ideoita siitä, mitä voisi isona alkaa tekemään on lukuisia. Monen ajatuksen kohdalla tulee vain se uskallus vastaan, ihan omillaan yrittäminen on kuitenkin nykypäivänä aika rohkeaa. Ja kun vielä pitää elättää pari muutakin, ei riitä, että kantaa itselleen sen ruuan pöytään.

Itse kasvoin yrittäjäperheessä ja ne realiteetit sen rankkuudesta ja sitovuudesta ovat kyllä aika hyvin painuneet mieleen. Yrittäjä on yrittäjä, kellonajasta riippumatta. Omilla vanhemmilani oli onneksi tapana pitää siitä omasta jaksamisestaan huolta kesälomalla. Joka nakutetun vuosi heinäkuu oli pyhitetty lomalle. Hyvä niin. Vähän hirvittää ajatus työskentelvistä ihmisistä, jotka eivät sitä omaa huili-aikaansa pysty ottamaan. Itse olen sen verran mukavuudenhaluinen, että varmasti sen loman kaipaisin. Mutta nyt tässä tilanteessa olisin valmis sen työpaikan ottamaan vastaan jo kesällä, opiskelu ei ole kuluttanut omaa  energiaani ja jaksamista siinä määrin, että kesä pitäisi vielä makoilla rannalla. Ja toisekseen, nyt toukokuussa on ollut varsin hyvät kelit, tunnustan makoilleeni parvekkeella jo ihan riittämiin. Rusketusraidat on saavutettu.

Mutta joo. Koska äsken jo tuli parvekkeella kovin kuuma, on hyvä istahtaa sisälle, avata Mol.fi, Monster.fi ja Oikotien työpaikat näytölle. Yrittänyttä ei laiteta.







Ei kommentteja: