Tänään mä olen jotenkin ihan superonnellinen. Se superonnellisuus alkoi jo aamulla, auringonpaisteen mukanaan tuomaa lämpöä, onnellisuutta ja kiitollisuutta.
Tämä päivä jää mieleen isojen päätösten päivänä. Päivänä, jolloin lopulliset ratkaisut elämäntaparemonttiini liittyen on lyöty lukkoon. Tänä päivänä minä aloin odottamaan tulevaa kevättä ja kesää enemmän kuin naismuistiin. Tänään tunnen olevani enemmän elossa kuin aikoihin. Tänään olen onnellinen. Ja olen kyllä huomennakin. Minulla on asioita joita odottaa.
Tänään myös keskimmäinen oli onnellinen. Kirje puolustusvoimilta, tervetuloa kutsuntoihin. Se kirje, jonka saapumista vielä puoli vuotta takaperin vähän epäiltiin pojan synnynnäisen sydänvian takia.
Mutta se tuli, eikä sydänlääkärin lausuntokaan anna mitään syytä epäillä, etteikö poika harmaissa pärjäisi.
Huojentavinta tässä on se, että nuoren suunnitelmat tulevaisuuttaan varten ovat rakentuneet juuri armeijan käyntiin ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Toki minua äitinä vähän epäilytti alkuun hänen urasuunnitelmansa, mutta jos ottaa tarkasteluun sen, mikä hänestä pienenä poikana oli tulossa isona (terroristi), olen toki huojentunut tästä urasuunnitelmasta.
Tänään olen myös onnellinen tyttäreni tapaamisesta. Tottuminen siihen, että yksi on muuttanut omilleen, on käynyt yllättävän helposti. Koska järkeviä lapsiahan he kaikki ovat, täysipäisiä, joten miksi minun tulisi älyttömästi huolehtia ja kantaa huolta.
Iloa on myös antanut nuorimmainen, perusteluineen valinnaisaineiden tarpeellisuudesta ja niiden kiinnostavuudesta.
Kasvihuone keittiön ikkunan edessä lämmittää mieltä ja antaa lisää intoa kevään odotukseen. Tomaateille on jo paikka katsottuna parvekkeelta. Voisin jopa jonain päivänä pestä ikkunat, tulisi se kevät ja kesä paremmin sisäänkin.
Tämä päivä on jotenkin omituisen onnellinen. Mutta mä nautin siitä. Ja meinaan nauttia vielä huomennakin, vaikka kampaajan käsittelyssä. Tai vaikka ripustaessani ystäväni verhoja ikkunaan.
Meinaan nauttia tänään, huomenna ja vielä monen monituista päivää niidenkin jälkeen. Koska ne asiat menivät hyvin, meillä on syytä onneen.
So Happy!!
Tämä päivä jää mieleen isojen päätösten päivänä. Päivänä, jolloin lopulliset ratkaisut elämäntaparemonttiini liittyen on lyöty lukkoon. Tänä päivänä minä aloin odottamaan tulevaa kevättä ja kesää enemmän kuin naismuistiin. Tänään tunnen olevani enemmän elossa kuin aikoihin. Tänään olen onnellinen. Ja olen kyllä huomennakin. Minulla on asioita joita odottaa.
Tänään myös keskimmäinen oli onnellinen. Kirje puolustusvoimilta, tervetuloa kutsuntoihin. Se kirje, jonka saapumista vielä puoli vuotta takaperin vähän epäiltiin pojan synnynnäisen sydänvian takia.
Mutta se tuli, eikä sydänlääkärin lausuntokaan anna mitään syytä epäillä, etteikö poika harmaissa pärjäisi.
Huojentavinta tässä on se, että nuoren suunnitelmat tulevaisuuttaan varten ovat rakentuneet juuri armeijan käyntiin ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Toki minua äitinä vähän epäilytti alkuun hänen urasuunnitelmansa, mutta jos ottaa tarkasteluun sen, mikä hänestä pienenä poikana oli tulossa isona (terroristi), olen toki huojentunut tästä urasuunnitelmasta.
Tänään olen myös onnellinen tyttäreni tapaamisesta. Tottuminen siihen, että yksi on muuttanut omilleen, on käynyt yllättävän helposti. Koska järkeviä lapsiahan he kaikki ovat, täysipäisiä, joten miksi minun tulisi älyttömästi huolehtia ja kantaa huolta.
Iloa on myös antanut nuorimmainen, perusteluineen valinnaisaineiden tarpeellisuudesta ja niiden kiinnostavuudesta.
Kasvihuone keittiön ikkunan edessä lämmittää mieltä ja antaa lisää intoa kevään odotukseen. Tomaateille on jo paikka katsottuna parvekkeelta. Voisin jopa jonain päivänä pestä ikkunat, tulisi se kevät ja kesä paremmin sisäänkin.
Tämä päivä on jotenkin omituisen onnellinen. Mutta mä nautin siitä. Ja meinaan nauttia vielä huomennakin, vaikka kampaajan käsittelyssä. Tai vaikka ripustaessani ystäväni verhoja ikkunaan.
Meinaan nauttia tänään, huomenna ja vielä monen monituista päivää niidenkin jälkeen. Koska ne asiat menivät hyvin, meillä on syytä onneen.
So Happy!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti